Erilaisten turvallisuusuhkien ja toimintaprosessien lisääntynyt seuranta ja hallinta tuovat tullessaan haasteen myös valvonta-, viestintä- ja hälytysjärjestelmille.

Häiriö- ja kriisitilanteiden johtamisessa tarvitaan monipuolista ajantasaista tietoa päätöksenteon pohjaksi ja eri päätelaitteet tavoittavaa viestintää toimintojen käynnistämiseksi ja ohjaamiseksi. Asian ytimessä ovat valvomot, joiden oletetaan tänä päivänä olevan toiminnaltaan luotettavia ja tekniikaltaan nykyaikaisia. Myös EU asettaa jatkossa omia säännöksiä, jotka tulee huomioida valvomoiden saattamisessa nykystandardien mukaisiksi.

Valvomoita on moneen lähtöön

Eri valvomoilta edellytetään erilaista toiminnallisuutta. Joissakin seuranta on ajantasaista ja välitöntä reagointia vaativaa, toisissa pääpaino on taltioidun materiaalin takautuvaa seurantaa. Käyttäjien yhteinen odotus on, että valvomoihin valjastettu tekniikka on käytännössä käyttäjäystävällistä, joustavaa ja että se sallii mahdollisimman monen eri järjestelmän integroimisen yhteen käyttöliittymään.

Hätäkeskuslaitoksen myötä Suomeen on rakennettu viisitoista alueellista hätäkeskusta. Viranomaisilla ja kunnilla on omia valvomoita. Alueellisilla pelastuslaitoksilla, tieliikennelaitoksella ja poliisilla on omia valvomoita tai johtokeskuksia. Pienemmässä mittakaavassa teollisuudella on prosessi- ja kaupalla turvallisuusvalvomoita. Teollisuuden prosessi- ja erikoisvalvomoissa on prosessin tarkkailuun ja ohjaamiseen liittyvää tekniikkaa ja kuvaa. Niissäkin on samoja elementtejä kuin turvallisuusvalvomoissa. Turvallisuus- ja huoltoalojen toimijat rakentavat myös omia keskitettyjä valvomoitaan. Samoin it -logistiikan alalla toimivat yritykset hyötyvät nykyaikaisesta valvomo- ja viestintätekniikasta hakiessaan kustannustehokkaita toimintatapoja massiivisten call -centereiden rinnalle. Samaa valvomoajattelua voidaan hyödyntää esim. pörssisalissa ja pankin keskitetyissä meklareiden toimitiloissa.

Erilainen materiaali palvelemaan monipuolisesti päätöksentekoa

Usein valvomot ovat 24/7 miehitetty, mutta pienemmät valvomot ovat tulevaisuudessa ns. kylmiä ja niiden toiminnallisuus on lähinnä tilanteiden taltiointia. Näissä valvomoissa hälytykset, mutta myös koko valvomon toiminnallisuus sellaisenaan, voidaan siirtää muualle suurempaan turvallisuusvalvomoon, esimerkiksi hiljaiseen yöaikaan. Verkottaminen ja IP -tekniikka tekee sen tänä päivänä mahdolliseksi. Myös eri toimittajien kameravalvontajärjestelmien, kulunvalvontojen ja taloautomaatiojärjestelmien tekniikoiden yhteensovittaminen onnistuu ja siihen on valmiina esim. AVACK ALERT ADAPTER rajapintoja sulauttava ohjelmisto, joka on osa AVACK VALVOMO -kokonaisuutta.

Turvallisuusvalvomoissa kulunvalvonnalla ja sen operatiivisilla työkaluilla (reaaliaikaisella kamerakuvalla ja viestinnällä) on tärkeä rooli. Niissä kamerakuvaa tarvitaan erityisesti tilanneseurantaan ja jäljitykseen. Tallennettuna kuvaa tarvitaan jatkossa esim. todistamiseen ja alan opetukseen.

Oli sitten tulipalo, ryöstö, murto tai joku muu tilanne päällä, niin nopea hälytystieto on saatava valvomoon. Kaikki mahdollinen siihen hetkeen ja tapahtumaan liittyvä informaatio on oltava välittömästi käytössä. Se voi olla monipuolista kamerakuvaa tilanteesta, mutta myös samalla ohjeita ja selvitystä toimenpiteitä varten eri muodoissa. Mm. ajastettujen muistiinpanojen, karttojen ja ajan tasalla olevien toimintakaavioiden sisällön saamisesta reaaliajassa käyttöön on usein hyötyä. Hälytystieto voidaan viedä nyt myös automaattisesti reaaliajassa samanaikaisesti kentälle eri toimijoille. Tässä tilannetiedon jakamisessa on viranomaisyhteistyöllä ja yhteisillä työkaluilla myös suuri merkitys. Tilanteessa radio- ja puhelinyhteydet mm. poliisiin, pelastuksen, sosiaalitoimen välillä eivät välttämättä riitä. Jos on yhteistä tietoa tapahtumapaikalta ja tapahtumasta, tulee se saada kaikille toimijoille esille välittömästi ja tarvittaessa.

Vanhojen analogistenkin valvomojärjestelmien edelleen hyödyntäminen ja integroiminen uusien IP -pohjaisten järjestelmien rinnalle käyttöön on tarpeellista ja usein mahdollista sekä teknisesti että kaupallisesti. AVACK VALVOMO on suunniteltu juuri olemassa olevien ja uusien erilaisten järjestelmien integroimiseksi valvomoissa.

Uudet ohjelmistopohjaiset ratkaisut

Eri tahoilla on käytössä vielä tänään useamman eri sukupolven ratkaisuja jopa rinnakkain. Päivälehdissä esiintyy vielä kuvia ensimmäisen sukupolven ratkaisuista, joissa on monitoreja vierekkäin ja päällekkäin. Sittemmin tulivat matriisit ja niiden edellyttämä raskas ja paljon asennustyötä vaativa kaapelointi. Maailmalla varsinkin on viime aikoina rakennettu paljon kolmannen sukupolven ratkaisuja eli eri valmistajien toimittajakohtaisia videoseiniä ohjelmistoineen. Ne ovat näyttäviä, mutta usein myös tilaajalle kalliita ratkaisuja. Suomessa on jo muutama neljännen sukupolven ohjelmistopohjainen AVACK VALVOMO, jossa ohjelmistolla ja verkkoja hyödyntävillä ratkaisuilla korvataan vanhoja tapoja viedä signaaleja ja tuottaa kuvaa. Se antaa käyttäjälle myös muita lisäarvoja perinteisiin valvomoihin verrattuna.

Valvomossa operatiiviset työkalut viedään valvojan tietokoneen näytölle. Valvomohenkilökunnalle yhteinen kuva ja tieto on taas järjestetty valvomossa monitoririvistöillä valvomopöytien eteen kaikkien tarkasteltavaksi.

Kulunvalvonta, kameravalvonta, taloautomaatio ym. täyttävät käytettävän tilan valvomossa kuvana monitoreissa ja tekniikkana hyllyissä ja laitehuoneissa. Nykyisissä valvomojärjestelmissä on usean eri toimittajan laitteistoja. Ennen kutakin järjestelmää varten oli tarkkailuun oma monitori ja/tai ainakin KVM -kytkimiä yhteisen hiiren ja näppäimistön hallintaan valvomossa.

Lisätekniikan ja uusien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä kasvaa helposti monitorien määrä. Sitten unohtui tai ei ollut tilaa tai rahaa järjestelmien vaativan toiminnallisuuden kehittämiseen.

Kun monitoreja alkaa olla kymmeniä pienessä tilassa ja niissä sitten vielä kussakin monitorissa kamerakuvaa neilikkoina ja osakuvina, on kokonaisuuden seuraaminen raskasta ja vaikeaa. Tapahtumakuvaa ei nähdä enää kunnolla usein pienen monitorin vielä pienemmästä kuvasta. Tilanteen hallinta ei onnistu perinteisillä kuvanvalintamatriiseilla ja valitsimilla. Ajastetut kuvakierrot ovat usein hankalia muuttaa. Oikea kuva tulee saada esille oikeaan paikkaan, oikean kokoisena ja mahdollisimman automaattisesti tai helposti. Valvontakuvan ei myöskään tarvitse kuvapinnalla olla perinteinen 4:3 tai 16:9, vaan jos on esim. katunäkyvä, voidaan sitä seurata esityspinnalla vaikkapa suhteessa 5:2. Tuossa kuvassa ei ehkä tarvitse tarkkailla yläkerran ikkunoita.

Valvomon suunnittelun lähtökohtia

Valvomon suunnittelussa tulee lähteä siitä, mikä on valvomotila ja siihen järjestettävissä oleva sisällön esityspinta. Samoin miten on järjestetty valvomopöydät ja millaisia ne ovat? Tehdään esityspinta videokuutioilla, TFT -näytöillä tai projisoimalla datavideoprojektoreilla, niin kuvapinnan tulee olla mahdollisimman yhtenäinen hukkatilaa välttäen. Tänä päivänä suuremmat esityspinnat tehdään edullisimmin projektorilla. Esityskuvan resoluutio tulee optimoida siten, että kuvan tarkkuudessa ei ole pullonkauloja ja että kuva esitetään mielellään lähteen natiiviresoluutiolla. Esityskuvapintaan tuodaan tarvittavat kuvat tilanteissa mahdollisimman automaattisesti tilanteeseen ja aikaan sidottuna. Esityskankaan tilannekuvaa ja oleellista tietoa voidaan helposti järjestellä ja operoida. Tämä ei enää onnistu perinteisillä tekniikoilla, matriiseilla, kuvanjakajilla ja -valitsimilla. Kaikki esitettävä sisältö tulee saada verkkoon ja hyödyntää sieltä suoraan niin valvomossa kuin kentällä. Hälytyssisältö saadaan esille hälytysviestintäohjelmilla niin valvomon esityspintaan kuin haluttujen johtajien työpöydille, ajoneuvotietokoneitten näytöille ja taskuun puhelimiin sekä PDA -laitteisiin.

Valvomon valaistus ja ergonomia ovat tärkeitä varsinkin, kun kyseessä on valvomohenkilökunta 24/7 -valvomossa. Valvomopöytien järjestely valvomossa tulee lähteä siitä, että yhteisen esityspinnan näkyminen kaikille on optimoitu. Huomioitava on esityspinnan koko ja paikka. Itse valvomopöydät ja niiden tekniikka, pöydän omat työkalut, monitorit ja viestintälaitteet ym. tulee suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi.

Valaistuksen tulee tukea toimintaa. Valaistuksen oikea järjestely on myös ennen kaikkea kustannuskysymys. Valo tulee olla lohkottu ja suunnattu tilassa niin, ettei valoa ole esityspinnassa, mutta pöydän työkalut ovat käytettävissä. Koska henkilökunnan jaksaminen työssään on tärkeää, on myös valaistuksella ja oikean tyyppisillä valvomovalaisimilla suuri merkitys. Myös taukotilojen valaistukseen tulee kiinnittää huomiota. Päivänvalohoito taukojen aikana on hyvä lisä vireyden ylläpitämisessä.

Tilan ja sen tekniikan sijoittelua on syytä miettiä myös huoltotöiden kannalta. Tietokoneiden sijoittamista omaan tilaan, laiteräkkiin siten, että ne on siitä helppo huoltaa ja irrottaa, tulee harkita. Kokonaan verkkoon suunnitellussa valvomossa ei tietokoneitten VGA- ja RGBHV -signaalisiirtoa tarvita lainkaan, joten verkon normaali CAT 5/6 -kaapelointi riittää. Kustannussäästö voi olla signaalikaapeloinnin osalta huomattava ja kalliit matriisitkin voidaan jättää pois mahdollisia tärkeimpien signaaliteitten varmistusreitityksiä lukuun ottamatta. Järjestelmän valvomotietokoneen DVI-lähdöt esitystekniikalle takaavat natiiviresoluutiolla parhaan mahdollisen tarkkuuden.

Dataprojektori keskellä valvomosalia valvomopöytien yläpuolella on turhan usein ongelma projektoria huollettaessa. Huollon, esimerkiksi lampunvaihdon, yhteydessä saatetaan joutua pystyttämään telineet ja itse työn osuus huollossa on murto-osa kokonaisajasta.

Joissakin valvomoissa halutaan tai tulee seurata televisiolähetyksiä ja julkista sanaa kotimaasta tai maailmalta. Siihenkin on tullut uutena vaihtoehtona ikkunoida myös kaikki televisiokanavat esityspintaan. Televisiokanavat saadaan näkyville aivan samaan tapaan, kuin kymmenet kamerakuvat ja muu esityssisältö. Laitettaessa televisiokuva verkossa selaimella katsottavaan muotoon, saadaan se esille halutun kokoisena ja näköisenä ikkunana. Kahdella digiboxilla verkossa saadaan heti yhteensä neljä kanavanippua esille ja hallintaan.

Yhteistyön haaste

Luonnollisesti kokonaan verkkopohjainen valvomo on kaikilta osin suunniteltu päivitettäväksi ja huollettavaksi ohjelmallisesti ja tarvittaessa verkon yli. Tällöin raskaita ja aikaa vieviä asennuksia ja kytkentöjä ei tarvita vastaavasti kuin perinteisessä valvomossa. Lisäarvoa voivat antaa erilaiset työkalut ja oheisohjelmat, joita kehitetään koko ajan järjestelmän hallintaan.

Kriisitilanteissa tänä päivänä korostuu eri toimijoiden ja viranomaisten sujuva yhteistyö. Nykyaikaisen valvomotekniikan tulee tukea ja antaa mahdollisuuksia tämän yhteistyön sujumiselle. Se edellyttää teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat käytettävissä olevan materiaalin käsittelyn useassa paikassa samanaikaisesti tai sen siirtämisen joustavasti. Samoin yhteensopivat hälytys- ja viestintäjärjestelmät eri toimijoiden keskuudessa voivat parantaa tositilanteissa viestien perillemenoa, päätöksentekoa ja toimintanopeutta.

Ilkka Kulmala, av-konsultti AVACK Oy
AVACK Oy on edelläkävijä Suomessa av:n ja it:n integroinnissa. Yhtenä osoituksena tästä on AVACK VALVOMO filosofia. Yritys on toimittanut sekä perinteisiä että uusia ohjelmistopohjaisia valvomoita julkiselle ja yksityiselle sektorille.